Koulutuskokemuksia ohjaajien ja osallistujien kertomana

Ohjaajien kokemuksia

Roi­ja Afla­tu­ni, Nais­ten avai­met -ryh­män ohjaa­ja:

”Osal­lis­tu­jat ker­to­vat saa­neen­sa apua moniin käy­tän­nön ongel­miin, he ovat saa­neet lisää roh­keut­ta käyt­tää suo­men kiel­tä ja hedän tule­vai­suu­den suun­ni­tel­man­sa ovat sel­kiin­ty­neet. Nai­set toi­vat eri­tyi­ses­ti yksi­lö­oh­jauk­ses­sa esiin tar­vet­ta lähei­siin ja tur­val­li­siin ihmis­suh­tei­siin sekä sosi­aa­li­sen ver­kos­ton laa­jen­ta­mi­seen, sil­lä nii­den puu­te hait­ta­si arjes­sa jak­sa­mis­ta ja vai­keut­ti  tule­vai­suu­den suun­nit­te­lua. Avuk­si tähän pyrim­me tar­joa­maan haluk­kail­le osal­lis­tu­jil­le tilai­suuk­sia ystä­vä­pal­ve­lun ja tuki­hen­ki­lö­toi­min­nan kaut­ta oman hyvin­voin­nin ja jak­sa­mi­sen edis­tä­mi­seen. Myös nais­ten ryh­mäs­sä sol­mi­tut uudet ystä­vyys­suh­teet ja ver­tai­suu­den koke­muk­set toi­vat aina­kin het­kel­li­ses­ti apua tähän ongel­maan.”

Mari­ta Häk­ki­nen, Äitien ryh­män ohjaa­ja:

”Äidit ystä­vys­tyi­vät tois­ten­sa kans­sa ja sai­vat mah­dol­li­suu­den johon­kin omaan ja itsel­le tär­ke­ään teke­mi­seen ker­ran vii­kos­sa. Äidit sai­vat ryh­mäs­sä myös infor­maa­tio­ta ja kan­nus­tus­ta pai­kal­li­seen kotou­tu­mi­seen osal­lis­tu­mal­la mui­hin alu­een per­heil­le suun­nat­tui­hin toi­min­toi­hin. Ryh­mään osal­lis­tu­mi­nen avar­si äitien ymmär­rys­tä sii­tä, että pien­ten las­ten äiti voi osal­lis­tua sään­nöl­li­ses­ti omaa ja las­ten hyvin­voin­tia tuke­vaan toi­min­taan sekä saa­da mah­dol­li­suuk­sia har­joit­taa ja opis­kel­la lisää suo­men kiel­tä kes­kus­te­le­mal­la, kir­joit­ta­mal­la ja kuun­te­le­mal­la. Ryh­män mer­kit­tä­viä saa­vu­tuk­sia ovat myös moni­kult­tuu­ri­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen kei­noin (kes­kus­te­lut, käsi­työ­työs­ken­te­ly, musiik­ki) jae­tut kult­tuu­ri­set oppi­mis­ko­ke­muk­set. Ryh­mäs­sä käsi­tel­tiin yksi­löl­li­ses­ti voi­maut­ta­via tee­mo­ja kuten omia tun­tei­ta, elä­män­suun­ni­tel­mia ja unel­mia, arjen voi­ma­va­ro­ja, elä­män­pol­ku­ja koti­maas­sa ja Suo­mes­sa sekä hyvin­voin­tia kotiäi­din arjes­sa sekä opis­ke­lus­sa ja työs­sä. Suo­men kie­len ohjaus sisäl­tyi integroi­tu­na kaik­kiin sisäl­töi­hin.

Pyry Jaa­la, Mies­ten ryh­män ohjaa­ja:

”Ryh­mä koet­tiin hyvä­nä paik­ka­na tutus­tua uusiin ihmisiin ja luo­da kon­tak­te­ja. Osal­lis­tu­jat piti­vät ryh­mäs­sä tapah­tu­vaa ver­tai­sop­pi­mis­ta erit­täin tär­keä­nä ja eten­kin ryh­mä­kes­kus­te­lut, jois­ta he koki­vat saa­neen­sa uusia ideoi­ta ja aja­tuk­sia, nousi­vat esil­le osal­lis­tu­jien palaut­tees­sa. Kes­kus­te­lut koet­tiin myös kie­le­nop­pi­mi­sen kan­nal­ta erit­täin toi­mi­vik­si. Vaih­te­le­vat kie­li­tai­to­ta­sot näh­tiin osal­lis­tu­jien kes­kuu­des­sa hyvä­nä asia­na ja tai­ta­vam­mat osal­lis­tu­jat ovat toi­mi­neet hei­kom­min kiel­tä osaa­vien apu­na, esi­merk­ki­nä ja tuke­na. Ryh­män ilma­pii­riä pidet­tiin todel­la hyvä­nä ja ryh­mään liit­ty­mi­nen oli osal­lis­tu­jien mukaan vai­va­ton­ta. Useat ker­toi­vat saa­neen­sa ryh­mäs­tä voi­maa ja apua omaan kotou­tu­mi­seen­sa. Suo­ma­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta toi­vot­tiin lisää kes­kus­te­lua ja tie­toa. Kir­joit­ta­mi­sen käyt­tä­mi­nen eri­lai­sis­sa har­joi­tuk­sis­sa koet­tiin vai­kea­na. Perin­tei­set opis­ke­lu­muo­dot koet­tiin epä­mie­lui­sik­si ja vai­keik­si joi­den­kin osal­lis­tu­jien puo­lel­ta ja hei­dän mie­les­tään ryh­män tar­joa­mat vaih­toeh­toi­set tavat oppia kiel­tä oli­vat onnis­tu­nei­ta.”

Osallistujien kokemuksia

Olen saa­nut enem­män roh­keut­ta ja itse­var­muut­ta; opin tun­te­maan omia vah­vuuk­sia­ni ja usko­maan itsee­ni enem­män.”

Olen oppi­nut, mis­tä voin kysyä apua, jos on ongel­mia. Olen saa­nut pal­jon ystä­viä ja tie­dän pal­ve­lui­ta ja link­ke­jä työn etsi­mi­seen.”

Olen oppi­nut oma-aloit­tei­suut­ta ja toi­mi­maan ja ilmai­se­maan itseä­ni ryh­mäs­sä; minun ei tar­vit­se olla oikeas­sa, mut­ta voin roh­keas­ti antaa omia ideoi­ta­ni ja voin ottaa vas­taan palau­tet­ta pel­kää­mät­tä.”

“Tie­dän parem­min, miten voin ryt­mit­tää ja tasa­pai­not­taa arki­päi­vä­ni. Esim. mil­loin opis­ke­len, lepään, pidän huol­ta itses­tä­ni ja per­hees­tä­ni.”

“Kokei­lin ja tein monia asioi­ta ensim­mäis­tä ker­taa.”

“Opin teke­mään sel­keän ja hyvän cv:n; opin teke­mään van­has­ta uut­ta; opin miten käyt­tää rahaa talou­del­li­ses­ti; opin, että osaan jo suo­mea – minun pitää vain uskoa se!”

“Opin, että kult­tuu­rit ovat monen­lai­sia ja nii­tä pitää kun­nioit­taa; opin suo­ma­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta ja se aut­taa minua sopeu­tu­maan ja toi­mi­maan.”

“Ennen ryh­mää olin alla­päin ja masen­tu­nut: olen saa­nut iloa kes­kus­te­luis­ta ja arjen asioi­den jaka­mi­ses­ta.”

“Suo­men kie­len opis­ke­lu teke­mäl­lä, toi­min­nan kaut­ta, on ollut tär­ke­ää, ei vain kir­jas­ta opis­ke­le­mal­la.”

“Luo­vat mene­tel­mät ovat hel­pot­ta­neet kie­len oppi­mis­ta, kos­ka meil­lä on ollut haus­kaa!”

Olen tavan­nut uusia ystä­viä ja ihmi­siä, saa­nut uusia ihmis­suh­tei­ta. On tär­ke­ää, että on teke­mi­sis­sä tois­ten ihmis­ten kans­sa, ja voi saa­da apua toi­sil­ta.”

Ryh­mään osal­lis­tu­mal­la kotou­tu­mi­nen on men­nyt parem­min kuin mie­hel­lä­ni, joka on koto­na.”

“Aiem­min pel­kä­sin yksin koto­na ja pel­kä­sin men­nä yksin ulos, mut­ta nyt uskal­lan tul­la tän­ne (Nais­ten ryh­mään) yksin.”

Olen oppi­nut, että voin toteut­taa omia toi­vei­ta­ni, esim. lait­taa oman maa­ni ruo­kaa toi­sil­le.”

“Olen oppi­nut, että minun pitää ottaa ris­ki ja puhua suo­mea. Vaik­ka teki­sin vir­hei­tä, vain teke­mäl­lä asioi­ta voin oppia ja käyt­tää oppi­maa­ni omak­si ja las­te­ni hyväk­si.