Keski-Suomen vapaan sivistystyön oppilaitosten kannanotto vapaan sivistystyön valtionrahoituksen leikkauksiin

Jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan hal­li­tus­neu­vot­te­li­jat suun­nit­te­le­vat val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön esi­tyk­sen poh­jal­ta jopa 50 pro­sen­tin leik­kaus­ta vapaan sivis­tys­työn rahoi­tuk­ses­ta. Vapaan sivis­tys­työn oppi­lai­tok­sia ovat kan­sa­lais­opis­tot, kan­san­opis­tot, kesäy­li­opis­tot, urhei­luo­pis­tot ja opin­to­toi­min­nan keskukset.

Leik­kauk­sil­la oli­si raju­ja seu­rauk­sia muun muas­sa työl­li­syy­del­le, jat­ku­val­le oppi­mi­sel­le, kan­san hyvin­voin­nil­le, alu­eel­li­sel­le tasa-arvol­le sekä pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kan­sain­vä­li­sel­le kil­pai­lu­ky­vyl­le. Leik­kaus­ten seu­rauk­se­na monen oppi­lai­tok­sen toi­min­ta kävi­si mahdottomaksi.

Kes­ki-Suo­mes­sa vapaan sivis­tys­työn oppi­lai­tos­ten rahoi­tus nojaa vah­vas­ti val­tio­no­suuk­siin. Kun­tien hei­ken­ty­neen talous­ti­lan­teen vuok­si monel­la opis­tol­la on jo lei­kat­tu kus­tan­nuk­sia inflaa­tion ja kun­tien omien rahoi­tuso­suuk­sien pie­nen­tä­mi­sek­si. Jos tähän lisä­tään val­tio­no­suuk­sien raju leik­kaus, ei opis­toil­le jää toi­min­tae­del­ly­tyk­siä. Koro­nan aiheut­ta­man rahoi­tus­not­kah­duk­sen ja vii­me­ai­ko­jen kus­tan­nus­ten nousun vuok­si hin­to­ja on jo jou­dut­tu nos­ta­maan rei­lum­min useas­sa opis­tos­sa. Jo nyt olem­me saa­neet vies­tiä, että osal­le osal­lis­tu­jis­ta mak­sut alka­vat käy­dä ylivoimaisiksi.

Kurs­si­mak­su­jen koro­tuk­sil­la ei talout­ta pys­ty­tä paik­kaa­maan, kos­ka mak­su­jen nous­tes­sa monel­la ei ole enää varaa osal­lis­tua opis­to­jen toi­min­taan. Mak­su­jen kak­sin­ker­tais­ta­mi­nen ei tuo lain­kaan lisää tulo­ja, jos osal­lis­tu­jien mää­rä puolittuu.

Vapaal­la sivis­tys­työl­lä on vank­ka, yli sadan vuo­den osaa­mi­nen kau­pun­ki- ja yhtei­sö­so­si­aa­li­työs­tä. Tie­däm­me, että tehok­kain tapa estää syr­jään jou­tu­mis­ta ja osat­to­muut­ta on luot­ta­mus sii­hen, että ihmi­sil­lä on tar­ve oppia, kehit­tyä, kas­vaa. Siis sivis­tyä. Tie­däm­me myös, että sivis­tys­tä on vie­tä­vä sin­ne, mis­sä ihmi­set eivät itse osaa läh­teä sitä hake­maan, tai eivät tie­dä, että oppi­mi­nen ja sivis­tys kuu­lu­vat myös heil­le. Vapaan sivis­tys­työn oppi­lai­tok­set löy­tä­vät vuo­sit­tain tuhan­sit­tain juu­ri täl­lai­sia ihmi­siä. Suo­men kiel­tä opet­te­le­via uusia tuli­joi­ta, mie­len­ter­vey­den haas­tei­den kans­sa kamp­pai­le­via, van­ki­las­ta vapau­tu­via, työt­tö­miä, asunn­ot­to­mia, kehi­tys­vam­mai­sia ihmi­siä sekä lap­sia, nuo­ria, opis­ke­li­joi­ta, elä­ke­läi­siä ja monia, monia mui­ta. Uuden oppi­mi­nen, omien kyky­jen löy­ty­mi­nen ja nii­den näky­väk­si teke­mi­nen vah­vis­ta­vat ihmis­tä itse­ään, lisää­vät osal­li­suut­ta, vähen­tä­vät yksi­näi­syyt­tä ja estä­vät syr­jäy­ty­mis­tä. Vapaan sivis­tys­työn oppi­lai­tok­set teke­vät tätä sivis­tys­työ­tä, kos­ka uskom­me yhden­ver­tai­seen yhteis­kun­taan. Se on kui­ten­kin talou­del­li­ses­ti raskasta.

Kou­lu­tus, elä­män mit­tai­nen oppi­mi­nen ja itsen­sä kehit­tä­mi­nen vah­vis­ta­vat yhteis­kun­nan eheyt­tä ja kan­sa­lais­ten vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia. Vapaan sivis­tys­työn oppi­lai­tok­sis­sa voi oppia uut­ta, kehit­tää ammat­ti­tai­toa, lisä­tä opis­ke­lu­val­miuk­sia, hank­kia ammat­ti­tut­kin­non, val­men­tau­tua kou­lu­tus­po­lul­la eteen­päin ja työn­ha­kuun, har­ras­taa tai opis­kel­la uudes­sa koti­maas­sa tar­vit­ta­via arjen tai­to­ja. Opis­ke­li­joik­si ovat ter­ve­tul­lei­ta myös eri­tyi­siä tuki­toi­mia tarvitsevat.

Kes­ki-Suo­men maa­kun­nan alu­eel­la opis­to­jen opis­ke­li­jat ovat kou­lu­tus­ta­sol­taan enim­mäk­seen toi­sen asteen suo­rit­ta­nei­ta, eivät siis kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja. Opis­ke­li­jois­ta huo­mat­ta­va osa on työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­via, eli lap­sia, nuo­ria aikui­sia, elä­ke­läi­siä tai työt­tö­miä, joil­la ei ole varaa kal­lii­siin kurs­si­mak­sui­hin. Elä­ke­läi­sil­le ja työt­tö­mil­le osal­lis­tu­mi­nen opis­to­jen kurs­seil­le tukee sekä hen­kis­tä että fyy­sis­tä toi­min­ta­ky­kyä. Hyvin­voin­nin ja ter­vey­den edis­tä­mi­nen on edel­leen kun­tien vas­tuul­la ja kan­sa­lais­opis­to on kus­tan­nus­te­ho­kas instru­ment­ti täs­sä koko­nai­suu­des­sa. Pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la vapaan sivis­tys­työn oppi­lai­tos kan­sa­lais­opis­to tai kan­san­opis­to on usein ainoa taho, joka tar­jo­aa mah­dol­li­suuk­sia itsen­sä kehit­tä­mi­seen ja hyvin­voin­tia lisää­viin har­ras­tuk­siin. Asuin­paik­kaa vali­tes­sa opis­toil­la on huo­mat­ta­va roo­li pie­nem­pien kun­tien veto- ja pito­voi­man tuottajana.

Jyväs­ky­län kesäy­li­opis­to puo­les­taan pal­ve­lee koko maa­kun­taa ja maa­ta jär­jes­täen eli­ni­käi­sen oppi­mi­sen mah­dol­li­suuk­si­na mm. Ikään­ty­vien yli­opis­ton ja JYUnio­rit ‑las­ten ja nuor­ten yli­opis­ton toi­min­taa. Tie­toa välit­tä­mäl­lä tue­taan senio­rien toi­min­ta­ky­kyä ja piden­ne­tään itse­näis­tä koto­na asu­mi­sen aikaa ja vah­vis­te­taan nuor­ten kiin­nos­tus­ta opis­ke­luun, per­heen
sosio­eko­no­no­mi­ses­ta taus­tas­ta riip­pu­mat­ta. Mikä­li osal­lis­tu­mis­mak­su­ja jou­du­taan edel­leen nos­ta­maan, toi­min­ta tulee jat­kos­sa koh­den­tu­maan hyvä­tu­lois­ten, kou­lu­tet­tu­jen pal­ve­luk­si. Kes­ki-Suo­mes­sa on kuusi kan­san­opis­toa, jot­ka tar­joa­vat pää­osin pit­kä­kes­tois­ta pää­toi­mis­ta opis­ke­lua perus- ja toi­sen asteen nivel­vai­hees­sa, toi­sen ja kor­kea-asteen nivel­vai­hees­sa, työn haus­sa, maa­han muut­taes­sa jne. Opis­ke­lu ehkäi­see eri­tyi­ses­ti nuor­ten syr­jäy­ty­mis­tä tar­joa­mal­la tur­val­li­sen ja yhtei­söl­li­sen ympä­ris­tön oppia ja asua. Kan­san­opis­toi­hin tul­laan eri puo­lil­ta Suo­mea ja siel­tä siir­ry­tään jat­ko-opin­toi­hin tai työelämään.

Vapaan sivis­tys­työn oppi­lai­tok­set työl­lis­tä­vät Kes­ki-Suo­mes­sa vuo­sit­tain vähin­tään 900 tun­tio­pet­ta­jaa. Opis­to­jen toi­min­nan lak­kau­tu­mi­nen toi­si yllät­tä­vän suu­ren mää­rän työt­tö­miä, mikä joh­taa vero­tu­lo­jen pie­ne­ne­mi­seen ja työt­tö­myys­mak­su­jen nousuun.

Itä-Suo­men yli­opis­tos­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen mukaan yhden vapaa­seen sivis­tys­työ­hön käy­te­tyn euron on arvioi­tu tuot­ta­van yhteis­kun­nal­le jopa yli vii­si euroa. Tuot­to syn­tyy sii­tä, että sosi­aa­li- ja ter­veys­me­not vähe­ne­vät samal­la kun opis­ke­li­jan työ­elä­mä­tai­dot ja moti­vaa­tio itsen­sä kehit­tä­mi­seen lisääntyvät.

VST:n oppi­lai­tok­sil­ta vaa­di­taan omas­sa toi­min­nas­sa tasa-arvon ja yhden­ver­tai­suu­den huo­mioin­tia ja jat­ku­vaa kehit­tä­mis­tä. Leik­kauk­set vaa­ran­ta­vat tasa-arvon ja yhden­ver­tai­suu­den val­ta­kun­nal­li­ses­ti, kes­kit­täen tar­jon­nan vain suu­riin kes­kuk­siin. Vapaan sivis­tys­työn moni­puo­li­sen, monia hait­to­ja ennal­taeh­käi­se­vän toi­min­nan on jat­kos­sa­kin olta­va saa­vu­tet­ta­vis­sa maan kai­kis­sa kun­nis­sa. Luok­kais­tu­van, työ­voi­ma­pu­las­ta kär­si­vän, segre­goi­tu­van ja eriar­vois­tu­van Suo­men ei pidä antaa vapaan sivis­tys­työn rapau­tua. Kun sääs­tö­koh­tei­ta etsi­tään, on vii­sas­ta aja­tel­la asioi­ta yhtä vaa­li­kaut­ta pidemmälle.

Kes­ki-Suo­men vapaan sivis­tys­työn pii­ri ry

Kan­nan­o­ton allekirjoittajat

Kan­sa­lais­opis­tot
Pir­jo Ikka­la, reh­to­ri, Keu­ruun kan­sa­lais­opis­to
Hele­na Huo­vi­la, reh­to­ri, Jyvä­län kan­sa­lais­opis­to
Pau­la Nie­mi­nen-Leh­to, reh­to­ri, Kos­ke­la opis­to
Min­ja Nii­ra­nen, reh­to­ri, Lie­ves­tuo­reen kan­sa­lais­opis­to
Timo Tik­ka, reh­to­ri, Saa­ri­jär­ven kan­sa­lais­opis­to
Mar­jut Pent­ti­nen, reh­to­ri, Lau­kaan kan­sa­lais­opis­to
Miik­ka Lai­ho­nen, reh­to­ri, Han­ka­sal­men kan­sa­lais­opis­to
Kirs­ti Kei­häs­vuo­ri, Kars­tu­lan kan­sa­lais­opis­to
Hen­na-Mari Lin­tu­nen, vs. reh­to­ri, Vii­ta­seu­dun opis­to
Mik­ko Saik­ko­nen, reh­to­ri, Jyväs­ky­län kan­sa­lais­opis­to
Kari Krop­su, Puu­lan seutuopisto

Kan­san­opis­tot
Jaa­na Lai­ti­la, reh­to­ri, Alkio-opis­to
Har­ri Erka­maa, reh­to­ri, Jyväs­ky­län Kris­til­li­nen opis­to
Mer­vi Vii­ru, reh­to­ri, Kars­tu­lan Evan­ke­li­nen opis­to
Ilk­ka Maju­ri, vs. reh­to­ri, Jäm­sän Kr. kan­san­opis­to
Tan­ja Lau­lai­nen, reh­to­ri, Iso Kirja

Kesäy­li­opis­to
Lee­na Meri­läi­nen, reh­to­ri, Jyväs­ky­län kesäyliopisto