Kuukauden kasvo: Pentti Tolvanen
Jyvälän tammikuun kasvo on Mummola-pappana toimiva Pentti Tolvanen. Alunperin Pentti on muuttanut Jyväskylään työn perässä ja toiminut 30 vuotta kunnallisen alan koulutustehtävissä, mutta nyt eläkkeellä on vierähtänyt jo 23 vuotta.
Pentillä on pitkä historia Jyvälän kanssa. Vanhassa Jyvälässä hän kävi kursseilla ja uudessa Setlementtitalossa hän on osallistunut ystäväpiirin toimintaan. Ystäväpiiristä muodostui niin tiivis, että yhteyttä on pidetty myös toiminnan päätyttyä, ja ystäväpiirissä tuli esille myös mahdollisuus toimia Mummola-vapaaehtoisena. Pentti kuvaa itseään romanttiseksi hölmöksi, joka pitää lapsista, eläimistä ja luonnosta, ja siksi toimiminen juuri lasten ja nuorten kanssa tuntui hänelle läheiseltä vapaaehtoistyön muodolta.
Motiiviaan Mummola-toimintaan Pentti sanoo itsekkääksi, sillä se takaa hänelle ajanvietettä ainakin yhdeksi päiväksi viikossa, mutta lapsia hän kuvaa ihaniksi ipanoiksi ja kertoo viihtyvänsä tehtävässä hyvin. Lasten kanssa keskustellessa on myös mahdollista siirtää tietoa ja perinteitä nuoremmille sukupolville. Nauraen Pentti kertoo tilanteesta, jossa pojat olivat yltyneet rajuun leikkiin, missä potkittiin toisia ”munille”. Hän otti pojat puhutteluun, jolloin yksi pojista totesi: ”Älä puhu mitään, terveysoppi tulee yläkoulussa”. Siihen Pentti vastasi: ”Kuule, jos olette potkineet munanne hajalle jo alakoulussa, ei siihen yläkoulun terveysoppi enää auta.” Ja niin pojat kuuntelivat. Pentin mukaan tilanne kuvaa hyvin sitä, minkälainen keskusteluyhteys aikuisen ja lasten välillä voi Mummola-toiminnassa syntyä.
Omasta mummolastaan Pentti muistelee mummon sylissä istumista ja satujen kuuntelemista sukulaislasten kanssa. Mummon syli valui polvien päälle, kun hän jauhoi kahvia kahvimyllyllä, ja pikku-Pentti varmisti, ettei mylly pudonnut polvien välistä. Jyvälän mummolassa ympäristö on erilainen, koska lapset eivät ole keskenään sukua, ja lapsia voi olla haastava saada kuuntelemaan esimerkiksi kirjan lukemista. Puhelimia lapset näpertelisivät mielellään, mutta Mummolassa on sääntönä, että kännykät pysyvät repussa. Kotitehtävissä lapsilla on joskus tabletit apuna ja Pentti sanoo kurkkaavansa, minkälaisia läksyjä siellä on, mutta toteaa sitten, että sellaiset kotitehtävät ovat kaukana hänen läksykäsityksestään.
Mummolassa toimimisen lisäksi Pentti osallistuu myös muuhun Jyvälän toimintaan. Omien sanojensa mukaan hän käy englannin kielen ”ala-alkeiskurssin kolmannella vuosiluokalla” sekä tuolijumpassa. Kursseihin hän on hyödyntänyt Jyvälän aktiivisille vapaaehtoistoimijoille myönnettävää kurssialennusta. Aluksi Pentti myöntää arvelleensa tuolijumpan olevan helppoa istumista, mutta päätyikin saamaan kunnon treeniä pallojen, kuminauhan ja kepin kanssa. Samalla tuli huomattua, että ei se keppi kovin pitkälle niskan taakse taivukaan! Kurssien lisäksi Pentti on vieraillut Jyvälässä erilaisissa tapahtumissa. Se on helppoa, kun asuu niin lähellä, että Jyvälää voi katsella keittiön ikkunasta!
Jyvälän vapaaehtoistyön hyviä puolia lueteltaessa Pentti mainitsee mahdollisuuden tutustua muihin vapaaehtoisiin ja saada uusia ystäviä, oppia tuntemaan henkilökuntaa sekä ennen kaikkea Mummolan lapsia. Vaikka Pentti on ollut jo pitkään mukana, ei hän ole vieläkään leipääntynyt Mummolaan – ainoastaan askel on alkanut lyhentyä, eikä hän ulkoliikunnassa pysty enää juoksemaan tenavien perässä. Kysyttäessä, mitä terveisiä hän haluaisi lähettää mahdollisille uusille vapaaehtoisille, Pentti toteaa ponnekkaasti: ”Kannattaa, kannattaa ottaa yhteyttä Jyvälään ja tulla Jyvälän vapaaehtoistyöntekijäksi!” Tämän lauseen allekirjoittaa koko Jyvälän väki.
Lue lisää Mummolasta ja tule vapaaehtoiseksi!