Kan­sain­vä­lis­tä tyt­tö­jen päi­vää juh­li­taan jäl­leen tut­tuun tapaan loka­kuun 11. päi­vä. Tyt­tö­jen päi­vä­nä lisä­tään tie­toi­suut­ta tyt­tö­jen ihmi­soi­keuk­sis­ta niin Suo­mes­sa kuin maa­il­mal­la­kin, edis­te­tään tyt­tö­jen osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia ja pure­taan tyt­töi­hin koh­dis­tu­via ahtai­ta suku­puo­li­nor­me­ja. Set­le­ment­ti­liik­kees­sä vas­taam­me osal­tam­me tyt­tö­jen osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sien rikas­ta­mi­seen ja suku­puo­li­nor­mien laven­ta­mi­seen teke­mäl­lä koh­den­net­tua työ­tä tyt­tö­jen paris­sa Set­le­ment­ti­liik­keen Tyt­tö­jen Taloil­la ja Tuvis­sa.  

Jako Tyt­tö­jen ja Poi­kien Taloi­hin herät­tää usein kum­mas­tus­ta. Mik­si toi­min­ta on suun­nat­tu vain tytöil­le? Mihin tytöt tar­vit­se­vat oman tilan? Entä­pä suku­puo­lel­taan moni­nai­set nuo­ret, jää­vät­kö he toi­min­nan ulkopuolelle? 

Normitietoisuus 

Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­ses­sä sosi­aa­li­ses­sa nuo­ri­so­työs­sä toi­min­nan läh­tö­koh­ta on tun­nis­taa ja tun­nus­taa, että tasa-arvo­pyr­ki­myk­sis­tä huo­li­mat­ta suku­puo­lel­la on edel­leen yhteis­kun­nas­sam­me vai­ku­tus­ta. Meis­tä jokai­nen tekee ole­tuk­sia kans­saih­mi­sis­tä tämän ole­te­tun suku­puo­len poh­jal­ta.  Ole­tet­tu suku­puo­li vai­kut­taa sii­hen, miten koh­taam­me ja koh­te­lem­me toi­siam­me. Miten suh­tau­dum­me herk­kyy­ten­sä ilmai­se­vaan poi­kaan? 

Onko ok olla vil­li ja mää­rä­tie­toi­nen tyt­tö?  

Ennal­ta mää­ri­tel­lyt ja kan­keat suku­puo­li­roo­lit kaven­ta­vat meis­tä jokai­sen mah­dol­li­suuk­sia toteut­taa itse­ään yhteis­kun­nas­sa. Onko jokai­sel­la nuo­rel­la tosia­sial­li­nen vapaus vali­ta oma ammat­tin­sa tai kiin­nos­tuk­sen­koh­teen­sa? Suku­puo­lis­te­reo­ty­pioi­den vuok­si eri suku­puo­liin koh­dis­tuu eri­lai­sia odo­tuk­sia ja asen­tei­ta. Suku­puo­len mukaan koh­den­net­tu toi­min­ta tar­jo­aa tur­val­li­sen tilan näi­den odo­tus­ten ja asen­tei­den kriit­ti­seen tar­kas­te­luun, näky­väk­si teke­mi­seen ja nii­den pur­ka­mi­seen. Toi­min­nas­sa pyri­tään tun­nis­ta­maan ja pois­ta­maan suku­puo­leen perus­tu­via estei­tä ja syr­jin­tää nuor­ten elä­mäs­sä. Tyt­tö­jen Taloil­la poh­di­taan, mik­si val­ta-ase­mas­sa ole­viin nai­siin koh­dis­tuu joh­ta­via mie­hiä enem­män viha­pu­het­ta ja ulko­näön arvos­te­lua, mik­si poi­kia ohja­taan edel­leen tek­ni­sil­le aloil­le ja eri­tyi­ses­ti maa­han­muut­to­taus­tai­sia tyt­tö­jä hoi­va-alal­le. Sisäis­te­tyt asen­teet ja usko­muk­set koh­dis­tu­vat usein myös omaan suku­puo­leen. Tyt­tö­jen Taloil­la pure­taan myös tyt­tö­jen sisäis­tet­tyä miso­gy­ni­aa, eli perus­tee­ton­ta ”nai­nen on nai­sel­le susi” ‑ajat­te­lua ja itseen koh­dis­tu­vaa aggres­sio­ta. 
 

Turvallisempi tila 

Suku­puo­len vai­ku­tuk­set elä­mäs­säm­me ovat moni­nai­sia ja aiheut­ta­vat eriar­voi­suut­ta yhteis­kun­nan eri tasoil­la. Ilmiöt ilme­ne­vät eri tavoin eri­lai­sis­sa yhtei­söis­sä ja eri aikoi­na. Tyt­töi­hin ja nuo­riin nai­siin koh­dis­tu­via suku­puo­lit­tu­nei­ta ilmiöi­tä täs­sä ajas­sa ovat mm. sek­su­aa­li­sen häi­rin­nän ja ahdis­te­lun koke­muk­set, sek­su­aa­li­nen väki­val­ta, lähi­suh­de­vä­ki­val­ta ja kun­ni­aan liit­ty­vä väki­val­ta. Poi­kiin ja nuo­riin mie­hiin suun­tau­tu­via ilmiöi­tä taas esim. jul­ki­sis­sa tilois­sa koet­tu väki­val­ta, syr­jäy­ty­mi­sen ris­ki ja riit­tä­mä­tön tun­ne­tai­to­kas­va­tus. Suku­puo­li­vä­hem­mis­töön kuu­lu­mi­nen lisää väki­val­lan ris­kiä ja kiusaa­mi­sen ja sek­su­aa­li­sen väki­val­lan koke­muk­set ovat ylei­sem­piä suku­puo­li­vä­hem­mis­töi­hin kuu­lu­vil­la lap­sil­la ja nuo­ril­la kuin muil­la. Lisäk­si eri­lai­set suku­puo­li-iden­ti­tee­tin kans­sa ris­teä­vät erot, kuten etni­nen taus­ta, sek­su­aa­li­suus tai toi­min­ta­ky­vyn rajoit­teet aset­ta­vat nuo­ria eriar­voi­seen ase­maan.  

Suku­puo­len mukaan koh­den­net­tu toi­min­ta tar­jo­aa tur­val­li­sen tilan kes­kus­tel­la ja pur­kaa näi­tä suku­puo­lit­tu­nei­ta ilmiöi­tä. Eri­lais­ten koh­taa­mis­ten ja koke­mus­ten myö­tä eri­su­ku­puo­li­sil­la nuo­ril­la on eri­lai­sia tuen tar­pei­ta. Jae­tun suku­puo­li­ko­ke­muk­sen myö­tä syn­tyy ver­tai­suu­den koke­mus. Tyt­tö­jen Talo­jen toi­min­nas­sa pää­see jaka­maan aja­tuk­sia mui­den kans­sa, jot­ka ovat saat­ta­neet koh­da­ta arjes­saan saman­lai­sia asioi­ta kuin sinä. Min­kä­lais­ta häpe­ää ja pel­koa sek­su­aa­li­sen ahdis­te­lun koh­teek­si jou­tu­mi­nen saat­taa aiheut­taa? Tytöil­le suun­nat­tu toi­min­ta ja luot­ta­muk­sel­li­set kes­kus­te­lut madal­ta­vat myös esim. sek­su­aa­li­vä­ki­val­lan tai kun­ni­aan liit­ty­vän väki­val­lan uhrien hakeu­tu­mis­ta tuen ja avun pii­riin. Tyt­tö­jen Taloil­la tar­jo­taan koh­den­ne­tus­ti toi­min­taa myös sateenkaari‑, toi­min­ta­ky­ky­ra­joit­tei­sil­le ja useam­man kult­tuu­rin kes­kel­lä elä­vil­le nuo­ril­le, jos­sa huo­mioi­daan eri­tyi­ses­ti hei­dän koke­muk­sen­sa ja haas­teet. 

 

Tavoitteena tasa-arvo 

Tasa-arvon edis­tä­mi­sek­si mei­dän tulee olla tie­toi­sia eri­lai­sis­ta ulos­sul­ke­vis­ta raken­teis­ta ja nii­den vai­ku­tuk­sis­ta. Seka­ryh­mis­sä yhteis­kun­nas­sa val­lit­se­vat suku­puo­li­kä­si­tyk­set ja val­ta­ra­ken­teet astu­vat kuvaan ja haas­ta­vat avoin­ta kes­kus­te­lua. Suku­puo­len mukaan koh­den­net­tu toi­min­ta edis­tää tasa-arvo­ke­hi­tys­tä sil­lä se pur­kaa suku­puo­lit­tu­nut­ta ryh­mä­dy­na­miik­kaa ja roo­le­ja; kuka saa ottaa tilaa ja olla äänes­sä?  

Puhu­taan­ko seka­ryh­mäs­sä kuu­kau­ti­sis­ta tai sukue­lin­ten sil­po­mi­ses­ta? 

Eriy­tet­ty tila mah­dol­lis­taa arois­ta aiheis­ta kes­kus­te­lun ja tukee tyt­tö­jen kykyä huo­leh­tia omis­ta rajois­ta ja oikeuk­sis­taan. Tyt­tö­jen taloil­la luo­daan tilaa kes­kus­te­luil­le esim. sek­su­aa­li­ter­veys-kysy­myk­sis­tä, oman yhtei­sön odo­tuk­sis­ta ja asen­teis­ta tyt­tö­jä koh­taan ja omas­ta suku­puo­li-iden­ti­tee­tis­tä. Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen toi­min­ta tar­jo­aa tilan tut­kis­tel­la omaa suku­puo­li-iden­ti­teet­ti­ään tie­toi­se­na yhteis­kun­nan suku­puo­li­kä­si­tyk­sis­tä ja ennak­ko-ole­tuk­sis­ta. Kun ymmär­räm­me parem­min omaa suku­puol­tam­me ja suku­puo­len moni­nai­suut­ta, ymmär­räm­me parem­min myös mui­ta suku­puo­lia ja nii­hin liit­ty­viä roo­lio­do­tuk­sia. 

Tytöil­le koh­den­net­tu oma tila vah­vis­taa tyt­tö­jen omaa toi­mi­juut­ta varaa­mal­la tila koko­naan tyt­tö­jen kiin­nos­tuk­sien koh­teil­le. Tyt­tö­jen Talo on tila, jos­sa “tyt­tö­jen jutut” eivät ole tois­si­jai­sia tai nau­ret­ta­via, eikä nii­tä ole pii­lo­tet­tu taka­ti­loi­hin tai nurk­kiin. Monel­le nuo­rel­le Tyt­tö­jen Talo voi olla ensim­mäi­nen ker­ta, kun tyt­tö­jen elä­mään lin­kit­ty­vät tee­mat ja kiin­nos­tuk­sen koh­teet nouse­vat kes­ki­öön, eikä nii­tä lei­ma­ta noloik­si tai nau­ret­ta­vik­si. Tyt­tö­jen Taloil­la tytöt voi­maan­tu­vat ”tyt­tö­jen jut­tu­jen” äärel­lä. 

 

Sukupuolen moninaisuus huomioiden? 

Suku­puo­li­neut­raa­lil­le, eli kai­kil­le suku­puo­lil­le tar­koi­te­tul­le toi­min­nal­le, jos­sa suku­puol­ta häi­vy­te­tään tai sitä ei huo­mioi­da on vah­vat perus­teet mones­sa­kin toi­min­taym­pä­ris­tös­sä. Suku­puo­li­neut­raa­lien tilo­jen tar­joa­mi­nen tai suku­puo­li­neut­raa­li kie­len­käyt­tö on perus­tel­tua ja tär­ke­ää eri­tyi­ses­ti ihmi­sil­le, jot­ka eivät iden­ti­fioi­du yksi­se­lit­tei­ses­ti nai­sik­si tai mie­hik­si. Suku­puo­li­neut­raa­li kie­len­käyt­tö pur­kaa myös suku­puo­lel­taan tytöik­si tai pojik­si iden­ti­fioi­tu­viin lii­tet­ty­jä suku­puo­lio­do­tuk­sia. Kriit­ti­nen tar­kas­te­lu suku­puo­lit­ta­mi­sen tar­peel­li­suu­des­ta arjen kom­mu­ni­kaa­tios­sa hyö­dyt­tää mei­tä kaik­kia. Voi­si­ko anek­doot­ti­si ”tyt­tö” olla­kin ”nuo­ri”? 

Onko suku­puo­lit­ta­mi­nen aina tar­peel­lis­ta?  

Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen suku­puo­len mukaan koh­den­net­tu toi­min­ta, kuten Tyt­tö­jen Talo tai Tupa ‑toi­min­ta huo­mioi myös suku­puo­len moni­nai­suu­den. Kun­nioi­tam­me toi­min­nas­sam­me nuo­ren itse­mää­rit­te­lyä. Tyt­tö­jen Talo­jen ja tupien toi­min­ta on tar­koi­tet­tu kai­kil­le tytök­si tai nai­sek­si iden­ti­fioi­tu­vil­le ja tyt­töyt­tä itses­sään poh­ti­vil­le. 

Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­syyt­tä voi toteut­taa myös seka­ryh­mis­sä. Suku­puo­lie­riy­tet­ty toi­min­ta ei auto­maat­ti­ses­ti tee toi­min­nas­ta suku­puo­li­sen­si­tii­vis­tä. Suku­puo­lie­riy­tet­ty toi­min­ta voi olla joko suku­puo­lis­te­reo­ty­pioi­ta pur­ka­vaa tai vah­vis­ta­vaa toi­min­taa. Olen­nai­nen ero on tie­toi­suus sii­tä, miten suku­puo­li vai­kut­taa eri tavoin eri­lai­siin nuo­riin, hei­dän kas­vuun, kehi­tyk­seen ja tule­vai­suu­den mah­dol­li­suuk­siin. Unel­mam­me onkin, että suku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen näkö­kul­ma ja suku­puo­li­vai­ku­tus­ten kriit­ti­nen tar­kas­te­lu ulo­tet­tai­siin kai­kil­le yhteis­kun­nan tasoil­le, eikä tule­vai­suu­den lap­siin ja nuo­riin enää koh­dis­tui­si eri­lai­sia asen­tei­ta, odo­tuk­sia ja epä­ta­sa-arvoa hei­dän suku­puo­leen­sa perus­tuen. Sitä päi­vää odo­tel­les­sa koh­den­ne­tul­le työl­lem­me tyt­tö­jen ja nuor­ten nais­ten paris­sa suku­puo­li­vai­ku­tuk­sis­ta tie­toi­si­na on edel­leen vah­vat perus­teet. 
 
Lop­puun haluan esit­tää haas­teen sinul­le, hyvä luki­ja. Olet­ko iki­nä miet­ti­nyt, mitä voi­ma­va­ro­ja ja vah­vuuk­sia sinus­ta oli­si löy­ty­nyt ja mihin kaik­keen oli­sit kyen­nyt, jos sinul­la oli­si ollut mah­dol­li­suus kas­vaa ja kehit­tyä suku­puo­lio­do­tuk­sis­ta vapaa­na? Niin­pä. Voi­sit­ko sinä olla se tur­val­li­nen aikui­nen, joka omas­sa arjes­saan luo suku­puo­li­tie­tois­ta ja avoi­meen poh­din­taan kan­nus­ta­vaa tur­val­lis­ta tilaa niin tytöil­le kuin kai­ken suku­puo­li­sil­le lap­sil­le ja nuo­ril­le? 

 

Kir­joit­ta­ja: Lau­ra Ran­ki, Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­sen sosi­aa­li­sen nuo­ri­so­työn koor­di­naat­to­ri, Lois­to set­le­ment­ti ry

Lähteet: 

Ant­to­nen, E. 2017: Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen nuo­ri­so- ja aikuis­työ Suo­mes­sa. Huma­nis­ti­nen ammat­ti­kor­kea­kou­lu 
Bah­ma­ni, A. & Hon­ka­sa­lo, V. 2016: Kult­tuu­ri­sen­si­tii­vi­nen suku­puo­li: moni­kult­tuu­ri­nen suku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen työ set­le­ment­ti­liik­kees­sä  
THL: Kou­lu­ter­veys­ky­se­ly 2023 
Tilas­to­kes­kus: Tasa-arvo­ti­las­tot 
Sares­ma, T. & Ros­si, L‑M. & Juvo­nen, T. (toim.). 2015: Käsi­kir­ja suku­puo­leen. Tam­pe­re: Vastapaino