Kesäkuu 2018

Kuukauden kasvo: Jaana Eloranta

Kuva: Han­na Nelimarkka

Olen Jaa­na Elo­ran­ta, 49-vuo­tias musii­ki­noh­jaa­ja Jyväs­ky­läs­tä. Olen alun­pe­rin kotoi­sin Kes­ki-Poh­jan­maal­ta, Vete­lis­tä, mut­ta opis­ke­lu toi minut Jyväs­ky­lään. Val­mis­tuin Kes­ki-Suo­men kon­ser­va­to­rios­ta musii-kinoh­jaa­jak­si vuon­na ‑95. Ope­tin jo opis­ke­luai­koi­na Jyvä­läs­sä satun­nai­ses­ti ja vuo­des­ta 2000 läh­tien olen ollut yhtä­jak­soi­ses­ti Jyvä­läs­sä tun­tio­pet­ta­ja­na. Ope­tan myös Jyväs­ky­län kan­sa­lais­opis­tos­sa, siel­lä ohjak­sis­sa­ni ovat Viih­de­kuo­ro Jyvä­Set ja Senio­ri­kuo­ro Ääni­Set. Lisäk­si teen töi­tä free­lance­ri­na, vedän esi­mer­kik­si yhteis­lau­lu­ti­lai­suuk­sia, lau­lu­kurs­se­ja, äänen­käy­tön kou­lu­tuk­sia ja tar­joan musiik­kia eri­lai­siin tilaisuuksiin.

Lau­la­jien opet­ta­ja­na teh­tä­vä­ni on antaa eväät, joil­la kurs­si­lai­nen löy­tää oman ren­non ja vapaan äänen­sä. Moni luu­lee ole­van­sa ”lau­la­ma­ton”, mut­ta useim­mi­ten luu­lo joh­tuu pelois­ta ja tek­nii­kan puut­tees­ta. Tähän men­nes­sä en ole tavan­nut yhtään ihmis­tä, joka ei oli­si oppi­nut lau­la­maan — ääni on vain ollut pik­kui­sen hukas­sa. Uskal­lus on se mikä vie eteen­päin — roh­keas­ti vaan kurs­sil­le, jos tekee mie­li lau­laa! Jyvä­län kurs­seil­la lau­le­taan iskel­mää, pop­pia, roc­kia, klas­sis­ta, hen­gel­lis­tä, ihan mitä vaan. Onpa ker­ran ollut yksi räp­pä­ri­kin haas­ta­mas­sa opet­ta­jaa:-) Mie­les­tä­ni on tär­ke­ää, että kurs­si­lai­nen saa lau­laa musiik­kia, joka kiin­nos­taa hän­tä itse­ään. Jyvä­läs­sä voit tule­va­na syk­sy­nä­kin lau­laa yksin, poru­kas­sa tai eri­lai­sis­sa ryh­mis­sä — jokai­sel­le löy­tyy jota­kin ja tavoit­teet suun­ni­tel­laan kurs­si­lais­ten omien tar­pei­den mukaan.

Pidän työs­tä­ni val­ta­vas­ti, jokai­nen päi­vä on eri­lai­nen ja innos­ta­va. Jyvä­län kal­tai­nen pie­ni opis­to antaa jous­ta­vas­ti mah­dol­li­suuk­sia kehit­tää ja kokeil­la uusia ideoi­ta. On myös muka­va, että ryh­mät ovat pie­niä, tääl­lä ollaan lähel­lä ihmis­tä. Koen, että työ­ni on tär­ke­ää ja merkityksellistä.

Työn lisäk­si minul­le on tär­ke­ää oma muusik­kou­te­ni. Lau­lan, soi­tan viu­lua, pia­noa, nok­ka­hui­lua ja kita­raa. Sävel­län ja sanoi­tan omia lau­lu­ja ja sovi­tan musiik­kia. Teat­te­ri­les­ket- duon kans­sa toteu­tan täl­lä het­kel­lä yhtä unel­maa­ni — teen musiik­kia ja keikkailen.

Musiik­ki on har­ras­tuk­se­ni kai­kis­sa muo­dois­saan. Tyk­kään puu­tar­ha­töis­tä, mut­ta sitä hom­maa teen kii­na­lai­sen sanan­las­kun mukai­ses­ti stres­saa­mat­ta: ”Mikään ei ole niin tär­ke­ää kuin puu­tar­han hoito…eikä sekään ole niin kovin tär­ke­ää”. Pidän liik­ku­mi­ses­ta, syvä­ve­nyt­te­ly ja käve­ly ovat laje­ja jot­ka pysy­vät koko ajan mat­kas­sa. Muu­ten olen vähän tuu­li­vii­ri; käyn välil­lä kun­to­sa­lil­la ja joo­gaan puuskittain.