Mun päivä: Lauri Salminen

Kuka olet? Sanoi­sin, että elä­män ihmet­te­li­jä, täl­lä het­kel­lä Löy­tö­ret­ken ver­tai­soh­jaa­ja, nimi­la­pus­sa kiik­kuu nimi Lauri.

Mikä on paras­ta aamuis­sa­si? Tämä­pä haas­ta­va kysy­mys. Usein olen lii­an aika­tau­lut­ta­nut aamu­ni, joten itse aiheu­tet­tua här­del­liä on ilmas­sa. Niin­pä luon­nol­li­nen vas­taus on nuk­ku­mi­nen.   

Mil­lai­sia teh­tä­viä työ­päi­vää­si kuu­luu? Moni­puo­li­sia ja luo­via. Löy­tö­ret­ken työ­pa­jo­ja, työ­pa­jo­jen suun­nit­te­lua. Löy­tö­ret­ken kehit­tä­mi­sen ideoin­tia. Yhtey­den­pi­toa säh­kö­pos­til­la tai puhe­li­mel­la. Pala­ve­re­ja. Ret­kiä sekä mui­ta mie­leen jää­viä het­kiä. Nau­rua ja iloa, kii­tos täs­tä kuu­luu tii­mil­lem­me ja löytöretkeilijöille.

Mil­lai­nen roo­li Jyvä­läl­lä on päi­vis­sä­si? Kyl­lä Jyvä­län roo­li on suu­ri. Työ Löy­tö­ret­kes­sä on moni­puo­lis­ta. Etä­työt ovat lisäk­si sulaut­ta­neet työn ja vapaa-ajan niin, että Löy­tö­ret­ken asioi­ta ali­ta­jui­ses­ti työs­tää taus­tal­la. Jos­kus jon­kun idean­von­ka­leen voi­kin löy­tää vas­ta illas­ta, sit­ten se napa­taan ylös.

Mikä on lem­pi­het­ki päi­väs­sä­si? Tähän on vas­tat­ta­va juu­ri tämä het­ki. Joten­kin het­kes­tä voi löy­tää par­haim­mil­laan sel­lai­sen väke­vän täs­sä ole­mi­sen tun­nel­man. Kun ei mie­ti tule­vaa eikä nojai­le men­nee­seen. Se, että sii­nä het­kes­sä osai­si olla, sitä­pä täs­sä vas­ta har­joi­tel­laan.  Kui­ten­kin jos jon­kun yksit­täi­sen tee­man nos­tan esil­le, niin sen tun­teen, kun luo­vuus­ka­na­vat ovat auki, ja asiat ja aja­tuk­set vir­taa­vat – se on aika hyvän­tun­tui­nen hetki.

Mitä teet illal­la? Ilta­ni koos­tuu eri­lai­sis­ta sisäl­löis­tä. Aika tyy­pil­li­ses­ti kui­ten­kin luen jotain, vie­tän aikaa per­heen paris­sa, tai istun kat­so­mos­sa Har­jun naut­ti­mas­sa ket­tu­nut­tu­jen esi­tyk­sis­tä. Löy­ly, löy­ly usein illois­sa­ni sihah­taa. Sau­na lie­nee­kin lempipaikkani. 

Mitä teki­sit, jos sai­sit teh­dä ihan mitä tahan­sa yhden päi­vän ajan? Mat­kai­sin muu­ta­ma tuhat­vuot­ta taak­se­päin aikaan, jol­loin kal­lio­maa­lauk­sem­me ovat ensi­ve­ton­sa saa­neet. Olla­pa osa­na esi­van­hem­piem­me yhtei­söä, jakaa hei­dän maailmankuvansa.

Aiem­mat Mun päi­vä ‑jutut löy­dät koot­tu­na täältä.