Mun päivä: Ulla-Riitta Mikkonen

Kuka olet? Olen Ulla-Riit­­ta Mik­ko­nen. Jyvä­läs­sä olen kou­lut­ta­ja ja han­ke­koor­di­naat­to­ri hank­keis­sa Avai­met työ­elä­mään ja Pol­ku­ja työ­elä­mään. Avai­met työ­elä­mään on suun­nat­tu kotou­tu­mi­sa­jan ohit­ta­neil­le maa­han­muut­ta­jil­le, jot­ka tar­vit­se­vat lisä­pot­kua ja ‑ohjaus­ta pääs­täk­seen työ­elä­mään mukaan. Pol­ku­ja työ­elä­mään on suun­nat­tu pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le, mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jil­le ja maahanmuuttajille. 

Mikä on paras­ta aamuis­sa­si? Pari mukil­lis­ta mus­taa kah­via, kau­ra­puu­ro mar­joil­la ja sis­kon poh­jois­kar­ja­lais­ten mehi­läis­ten tuot­ta­mal­la huna­jal­la. Sekä tie­ten­kin Ylen aamu­ra­dio. Nap­sau­tan radion pääl­le heti kun herään. Sen jäl­keen alka­vat­kin päi­vän kii­reet bus­sil­le kiirehtimisineen. 

Mil­lai­sia teh­tä­viä työ­päi­vää­si kuu­luu? Kurs­si­lais­ten yksi­lö­oh­jaus­ta ja ope­tus­ta, har­joit­te­li­joi­den ohjaus­ta ja työ­suun­ni­tel­ma­kes­kus­te­lu­ja sekä näyt­tö­jä. Han­keo­pet­ta­ja­tii­mien vetä­mis­tä ja näi­hin liit­ty­viä pala­ve­rei­ta, pala­ve­rei­ta esi­mies­ten kans­sa. Yhteis­työ­kump­pa­nei­den ‑ja ver­kos­to­jen kans­sa eri­lai­sia neu­vot­te­lu­ja joko nokak­kain tai etä­nä, etä­pa­la­ve­rei­ta, säh­kö­pos­tei­hin rea­goi­mis­ta. Pro­jek­ti­hal­lin­toon sisäl­ty­viä asioi­ta, kuten esi­mer­kik­si opet­ta­jien päi­vä­kir­jo­jen päi­vit­tä­mis­tä, työ­ai­ka­seu­ran­taa, työ­har­joit­te­luso­pi­mus­ten teke­mis­tä, jat­ko­kou­lu­tus­ten suun­nit­te­lua ja sen sel­lais­ta. Pol­ku­ja työ­elä­mään 2 pyö­räh­tää käyn­tiin huhtikuussa.

Mil­lai­nen roo­li Jyvä­läl­lä on päi­vis­sä­si? Hyvin suu­ri, val­tao­sa päi­väs­tä kuluu työhommissa. 

Mikä on lem­pi­het­ki päi­väs­sä­si? Muka­vat koh­taa­mi­set moni­kult­tuu­ri­ses­sa työs­sä, ja kun saa kink­ki­sen­kin tilan­teen rat­kot­tua, niin se on hyvä hom­ma. Koto­na se het­ki, kun on pala­nut kotiin, ja voi hen­gäh­tää soh­val­la hetken.

Mitä teet illal­la? Nor­maa­le­ja koti­hom­mia, ope­tuk­sen val­mis­te­lua sil­loin täl­löin, lumi­töi­tä ja tv:n kat­se­lua, elo­ku­via suo­ra­tois­to­pal­ve­lus­ta ja luke­mis­ta ennen nukah­ta­mis­ta. Har­ras­tan työ­mat­ka­kä­ve­lyä, joten enem­män aikaa vie­vä lii­kun­ta jää vii­kon­lop­pui­hin näin korona-aikaan. 

Mitä teki­sit, jos sai­sit teh­dä ihan mitä tahan­sa yhden päi­vän ajan? Teki­sin vai­kut­ta­mis­työ­tä, tai tai­koi­sin pois ympä­ris­tö­krii­sit, sodat ja konflik­tit, jot­ka lii­kut­ta­vat jo nyt mil­joo­nia ihmi­siä ympä­ri maa­il­maa ja vai­kut­ta­vat niin talou­teen kuin demo­kra­tioi­hin. Pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa jotain sel­lais­ta mikä lisää omaa hyvin­voin­tia­ni, kuten tal­vi­lii­kun­ta erin­omai­sis­sa hiih­to­mai­se­mis­sa erin­omai­sel­la kelil­lä, hyvä illal­li­nen ja vii­ni­la­sil­li­nen sau­nan jäl­keen, ja unta palloon.

Aiem­mat Mun päi­vä ‑jutut löy­dät täältä.