Mitä tapahtuu, kun sama kirja luetaan yhdessä ja siitä keskustellaan avoimessa ja turvallisessa ilmapiirissä? Sanat Siltoina ‑lukupiirien kokemukset osoittavat, että yhteinen lukeminen on paljon enemmän kuin kirjoista keskustelemista. Se avaa uusia näkökulmia, vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja luo merkityksellisiä kohtaamisia.
Jyvälän kansalaisopistossa käynnistyi syksyllä 2025 Euroopan unionin Erasmus+ ‑rahoitteinen Sanat Siltoina (Words As Bridges) ‑hanke. Hankekumppanina toimii puolalainen aikuiskoulutusorganisaatio Miejska Strefa Kultury w Łodzi, ja hanke jatkuu toukokuuhun 2027 saakka.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa osallistujien sosiaalista osallisuutta sekä kehittää dialogi- ja vuorovaikutustaitoja Suomessa ja Puolassa järjestettävien lukupiirien avulla. Suomessa tavoitteita toteutettiin kehittämällä perinteisen lukupiirin rinnalle uudenlainen lukupiirimalli, jossa yhteisen lukemisen lisäksi harjoiteltiin rakentavaa keskustelua, itsensä ilmaisemista ja kirjallisuuden tarkastelua monista näkökulmista. Osallistujien palautteen perusteella tavoitteet toteutuivat hyvin.
Uudenlainen lukupiiri yhdisti kirjallisuuden, dialogin ja kansainvälisyyden
Jyvälässä toteutettiin kaksi lukupiiriä: toinen senioreille (60+) ja toinen kaikenikäisille yhteistyössä Jyväskylän kaupunginkirjaston kanssa. Lisäksi syksyllä 2026 ja alkuvuodesta 2027 järjestetään yhteinen lukupiiri verkossa puolalaisen yhteistyökumppanin kanssa.
Lukupiiri rakentui sekä yhteisistä että osallistujien omista lukukokemuksista. Kaikki lukivat yhdessä Tiina Harneskin romaanin Lumeenkylväjät. Seniorit lukivat myös Albert Camusin Sivullinen klassikkoromaanin. Lisäksi jokainen valitsi luettavakseen puolalaisen kirjailijan, kuten esimerkiksi Hanna Krallin tai Olga Tokarczukin, teoksen. Kirjat esiteltiin toisille, mikä vahvisti osallistujien kykyä ilmaista itseään, toi keskusteluihin monipuolisuutta ja tarjosi runsaasti uusia lukuvinkkejä.
Lukupiireissä hyödynnettiin myös Erätauko-dialogia ja tutustuttiin rakentavan vuorovaikutuksen NVC-menetelmään (Nonviolent Communication). Tapaamisten teemoina olivat lisäksi runous, Muumit ja kirjaston digitaaliset palvelut. Palveluja kävi esittelemässä kirjaston työntekijä. Jyväskyläläinen kirjailija ja runoilija Solveig Hiltunen vieraili kirjaston lukupiirissä, jossa osallistujat jakoivat myös itselleen merkityksellisiä runoja. Lukupiirin viimeisellä tapaamisella koottiin yhteen osallistujien lukuvinkit ja keskusteltiin tulevista mahdollisuuksista jatkaa lukuharrastusta.
Kansainvälisyys näkyi konkreettisesti siinä, että hankkeen puolalaiset osallistujat vierailivat Suomessa. Vierailun aikana järjestettiin yhteisiä lukupiirejä, joissa suomalaiset ja puolalaiset keskustelivat muun muassa Tiina Harneskin Lumeenkylväjät-romaanista, jonka molempien maiden osallistujat olivat lukeneet. Koska puolalaisten kirjailijoiden teoksia ei ehditty käsitellä
ennen vierailua, Suomen lukupiiriläiset tekivät myöhemmin niistä videon ja jakoivat omat lukukokemuksensa puolalaiselle yhteistyökumppanille.
Keskustelut syvensivät lukukokemusta ja loivat yhteisöllisyyttä
Lukupiiriläiset vastasivat lukupiirin alussa ja lopussa kyselyihin, joiden perusteella keskustelut nousivat lukupiirin tärkeimmäksi anniksi. Lukupiireihin osallistuneet olivat jo aktiivisia lukijoita, mutta yhteinen keskustelu muutti heidän tapaansa lukea. Kirjoihin paneuduttiin aiempaa syvemmin, niihin palattiin uudelleen ja muiden näkökulmat rikastuttivat omaa lukukokemusta. Samalla osallistujat kokivat oppineensa kuuntelemaan paremmin, ilmaisemaan omia ajatuksiaan rohkeammin ja arvostamaan erilaisia näkemyksiä. Rakentava keskustelu nähtiin taitona, josta on hyötyä myös arjen muissa kohtaamisissa.
Palautteissa korostuivat turvallinen ilmapiiri, yhteisöllisyys ja kokemus kuulluksi tulemisesta. Moni kertoi innostuneensa lukemisesta uudelleen ja löytäneensä uusia kirjallisuuden lajeja. Yhteinen lukeminen osoittautui tavaksi vahvistaa osallisuutta, lisätä hyvinvointia ja rakentaa yhteyttä ihmisten välille. Monelle olikin tärkeää huomata, että lukeminen voi olla myös sosiaalinen kokemus, joka yhdistää erilaisia ihmisiä. Osa piti lukupäiväkirjaa, jonka koettiin tukevan sekä omaa pohdintaa että yhteisiä keskusteluja.
Tavoitteena ei ollut pelkästään lukea kirjoja, vaan rakentaa turvallinen yhteisö, jossa kirjallisuus toimii lähtökohtana keskustelulle, uusille oivalluksille ja ihmisten kohtaamiselle. Näin syntyi uudenlainen lukupiiri, jossa lukeminen, dialogi, kulttuurinen vuoropuhelu ja yhteisöllisyys muodostivat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Parhaimmillaan lukupiiri rakentaakin siltoja kirjojen, ihmisten ja erilaisten elämänkokemusten – ja myös kulttuurien – välille.