Sanat rakentavat siltoja – lukupiirissä kirjat yhdistävät ihmisiä, kokemuksia ja kulttuureja

Mitä tapah­tuu, kun sama kir­ja lue­taan yhdes­sä ja sii­tä kes­kus­tel­laan avoi­mes­sa ja tur­val­li­ses­sa ilma­pii­ris­sä? Sanat Sil­toi­na ‑luku­pii­rien koke­muk­set osoit­ta­vat, että yhtei­nen luke­mi­nen on pal­jon enem­män kuin kir­jois­ta kes­kus­te­le­mis­ta. Se avaa uusia näkö­kul­mia, vah­vis­taa vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja ja luo mer­ki­tyk­sel­li­siä kohtaamisia.

Jyvä­län kan­sa­lais­opis­tos­sa käyn­nis­tyi syk­syl­lä 2025 Euroo­pan unio­nin Eras­mus+ ‑rahoit­tei­nen Sanat Sil­toi­na (Words As Brid­ges) ‑han­ke. Han­ke­kump­pa­ni­na toi­mii puo­la­lai­nen aikuis­kou­lu­tusor­ga­ni­saa­tio Miejs­ka Stre­fa Kul­tu­ry w Łodzi, ja han­ke jat­kuu tou­ko­kuu­hun 2027 saakka.

Hank­keen tavoit­tee­na on vah­vis­taa osal­lis­tu­jien sosi­aa­lis­ta osal­li­suut­ta sekä kehit­tää dia­lo­gi- ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja Suo­mes­sa ja Puo­las­sa jär­jes­tet­tä­vien luku­pii­rien avul­la. Suo­mes­sa tavoit­tei­ta toteu­tet­tiin kehit­tä­mäl­lä perin­tei­sen luku­pii­rin rin­nal­le uuden­lai­nen luku­pii­ri­mal­li, jos­sa yhtei­sen luke­mi­sen lisäk­si har­joi­tel­tiin raken­ta­vaa kes­kus­te­lua, itsen­sä ilmai­se­mis­ta ja kir­jal­li­suu­den tar­kas­te­lua monis­ta näkö­kul­mis­ta. Osal­lis­tu­jien palaut­teen perus­teel­la tavoit­teet toteu­tui­vat hyvin.

Uudenlainen lukupiiri yhdisti kirjallisuuden, dialogin ja kansainvälisyyden

Jyvä­läs­sä toteu­tet­tiin kak­si luku­pii­riä: toi­nen senio­reil­le (60+) ja toi­nen kai­ke­ni­käi­sil­le yhteis­työs­sä Jyväs­ky­län kau­pun­gin­kir­jas­ton kans­sa. Lisäk­si syk­syl­lä 2026 ja alku­vuo­des­ta 2027 jär­jes­te­tään yhtei­nen luku­pii­ri ver­kos­sa puo­la­lai­sen yhteis­työ­kump­pa­nin kanssa.

Luku­pii­ri raken­tui sekä yhtei­sis­tä että osal­lis­tu­jien omis­ta luku­ko­ke­muk­sis­ta. Kaik­ki luki­vat yhdes­sä Tii­na Har­nes­kin romaa­nin Lumeen­kyl­vä­jät. Senio­rit luki­vat myös Albert Camusin Sivul­li­nen klas­sik­ko­ro­maa­nin. Lisäk­si jokai­nen valit­si luet­ta­vak­seen puo­la­lai­sen kir­jai­li­jan, kuten esi­mer­kik­si Han­na Kral­lin tai Olga Tokarczu­kin, teok­sen. Kir­jat esi­tel­tiin toi­sil­le, mikä vah­vis­ti osal­lis­tu­jien kykyä ilmais­ta itse­ään, toi kes­kus­te­lui­hin moni­puo­li­suut­ta ja tar­jo­si run­saas­ti uusia lukuvinkkejä.

Luku­pii­reis­sä hyö­dyn­net­tiin myös Erä­tau­ko-dia­lo­gia ja tutus­tut­tiin raken­ta­van vuo­ro­vai­ku­tuk­sen NVC-mene­tel­mään (Non­vio­lent Com­mu­nica­tion). Tapaa­mis­ten tee­moi­na oli­vat lisäk­si runous, Muu­mit ja kir­jas­ton digi­taa­li­set pal­ve­lut. Pal­ve­lu­ja kävi esit­te­le­mäs­sä kir­jas­ton työn­te­ki­jä. Jyväs­ky­lä­läi­nen kir­jai­li­ja ja runoi­li­ja Sol­veig Hil­tu­nen vie­rai­li kir­jas­ton luku­pii­ris­sä, jos­sa osal­lis­tu­jat jakoi­vat myös itsel­leen mer­ki­tyk­sel­li­siä runo­ja. Luku­pii­rin vii­mei­sel­lä tapaa­mi­sel­la koot­tiin yhteen osal­lis­tu­jien luku­vin­kit ja kes­kus­tel­tiin tule­vis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta jat­kaa lukuharrastusta.

Kan­sain­vä­li­syys näkyi kon­kreet­ti­ses­ti sii­nä, että hank­keen puo­la­lai­set osal­lis­tu­jat vie­rai­li­vat Suo­mes­sa. Vie­rai­lun aika­na jär­jes­tet­tiin yhtei­siä luku­pii­re­jä, jois­sa suo­ma­lai­set ja puo­la­lai­set kes­kus­te­li­vat muun muas­sa Tii­na Har­nes­kin Lumeen­kyl­vä­jät-romaa­nis­ta, jon­ka molem­pien mai­den osal­lis­tu­jat oli­vat luke­neet. Kos­ka puo­la­lais­ten kir­jai­li­joi­den teok­sia ei ehdit­ty käsitellä

ennen vie­rai­lua, Suo­men luku­pii­ri­läi­set teki­vät myö­hem­min niis­tä videon ja jakoi­vat omat luku­ko­ke­muk­sen­sa puo­la­lai­sel­le yhteistyökumppanille.

Keskustelut syvensivät lukukokemusta ja loivat yhteisöllisyyttä

Luku­pii­ri­läi­set vas­ta­si­vat luku­pii­rin alus­sa ja lopus­sa kyse­lyi­hin, joi­den perus­teel­la kes­kus­te­lut nousi­vat luku­pii­rin tär­keim­mäk­si annik­si. Luku­pii­rei­hin osal­lis­tu­neet oli­vat jo aktii­vi­sia luki­joi­ta, mut­ta yhtei­nen kes­kus­te­lu muut­ti hei­dän tapaan­sa lukea. Kir­joi­hin paneu­dut­tiin aiem­paa syvem­min, nii­hin palat­tiin uudel­leen ja mui­den näkö­kul­mat rikas­tut­ti­vat omaa luku­ko­ke­mus­ta. Samal­la osal­lis­tu­jat koki­vat oppi­neen­sa kuun­te­le­maan parem­min, ilmai­se­maan omia aja­tuk­si­aan roh­keam­min ja arvos­ta­maan eri­lai­sia näke­myk­siä. Raken­ta­va kes­kus­te­lu näh­tiin tai­to­na, jos­ta on hyö­tyä myös arjen muis­sa kohtaamisissa.

Palaut­teis­sa koros­tui­vat tur­val­li­nen ilma­pii­ri, yhtei­söl­li­syys ja koke­mus kuul­luk­si tule­mi­ses­ta. Moni ker­toi innos­tu­neen­sa luke­mi­ses­ta uudel­leen ja löy­tä­neen­sä uusia kir­jal­li­suu­den laje­ja. Yhtei­nen luke­mi­nen osoit­tau­tui tavak­si vah­vis­taa osal­li­suut­ta, lisä­tä hyvin­voin­tia ja raken­taa yhteyt­tä ihmis­ten välil­le. Monel­le oli­kin tär­ke­ää huo­ma­ta, että luke­mi­nen voi olla myös sosi­aa­li­nen koke­mus, joka yhdis­tää eri­lai­sia ihmi­siä. Osa piti luku­päi­vä­kir­jaa, jon­ka koet­tiin tuke­van sekä omaa poh­din­taa että yhtei­siä keskusteluja.

Tavoit­tee­na ei ollut pel­käs­tään lukea kir­jo­ja, vaan raken­taa tur­val­li­nen yhtei­sö, jos­sa kir­jal­li­suus toi­mii läh­tö­koh­ta­na kes­kus­te­lul­le, uusil­le oival­luk­sil­le ja ihmis­ten koh­taa­mi­sel­le. Näin syn­tyi uuden­lai­nen luku­pii­ri, jos­sa luke­mi­nen, dia­lo­gi, kult­tuu­ri­nen vuo­ro­pu­he­lu ja yhtei­söl­li­syys muo­dos­ti­vat toi­si­aan täy­den­tä­vän koko­nai­suu­den. Par­haim­mil­laan luku­pii­ri raken­taa­kin sil­to­ja kir­jo­jen, ihmis­ten ja eri­lais­ten elä­män­ko­ke­mus­ten – ja myös kult­tuu­rien – välille.