Olli

Han­na Krall antaa kir­jas­saan äänen Puo­lan juu­ta­lai­sil­le, jot­ka ovat sel­viy­ty­neet toi­sen maa­il­man­so­dan aikai­sis­ta vai­nois­ta. Novel­lit ovat repor­taa­si­mai­sia ja jour­na­lis­ti­sia tosi­ker­to­muk­sia toi­sen maa­il­man­so­dan tapah­tu­mis­ta ja sodan perin­nös­tä. Lukies­sa­ni tun­tuu kuin eläi­sin itse vai­not­tu­na juu­ta­lai­se­na hei­dän kyläs­sään. Ihan kuin oli­sin pii­los­sa sei­nän sisä­puo­lel­le raken­ne­tus­sa kapeas­sa pii­lo­pai­kas­sa odot­ta­mas­sa ilmian­toa. Niin pal­jon kir­jan tari­nat Lue lisää

Anja Suo­ni­nen Kir­ja oli minul­le tai­de­teos, sii­nä oli oma­pe­räi­nen tapa jäsen­tää tari­nat. Kir­jaan sisäl­tyi taval­laan mon­ta tari­naa, jois­ta syn­tyi kak­si pää­haa­raa: Kylän elä­män kuvaus ja ”Opet­ta­vai­nen peli yhdel­le pelaa­jal­le”. Ohi­tan tämän kah­dek­sas­ta maa­il­mas­ta ker­to­van pelin, sii­hen syven­ty­mi­nen vaa­tii oman luku­ko­ke­muk­sen­sa. ”Aika tekee työ­tä ihmi­sen mie­len sisäl­lä. Sitä ei ole ole­mas­sa Lue lisää